Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Aarre saviastioissa

Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.

8. Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia,

9. vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja.

10. Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, että myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin.

11. Meidät, jotka elämme, annetaan aina alttiiksi kuolemalle Jeesuksen tähden, että myös Jeesuksen elämä tulisi kuolevaisessa ruumiissamme näkyviin.

12. Kuolema tekee siis työtään meissä mutta elämä teissä.

13. Koska meillä on sama uskon Henki, niin kuin on kirjoitettu: "Minä uskon ja siksi puhun", niin mekin uskomme ja sen tähden myös puhumme.

14. Mehän tiedämme, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, herättää meidätkin Jeesuksen kanssa ja tuo meidät esiin yhdessä teidän kanssanne.

15. Tämä kaikki tapahtuu teidän takianne, jotta yhä enenevä armo saisi aikaan yhä useammissa vielä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi.

 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: 2Kor. 4:7-15)

 

7. Tässä ilmenee taas Paavalin nöyryys. Hän on saanut merkittävän viran, mutta vieläkin hän pitää itseään heikkona astiana. Kuvaus sopii ihmisruumiiseen. Astia ei siis ole mikään kerskumisen aihe; arvokas on astian sisältö. Se on "aarre". Tämä aarre on Jumalan kirkkauden tunteminen (j. 6). Jos tätä aarretta säilytettäisiin jollakin muulla tavalla, astia saattaisi saada kerskaamisen aihetta, mutta näin ollen sillä ei ole mitään syytä ylpeillä. Julistaja ei merkitse mitään julistettavan nimen rinnalla. Ei ihmisen luonnollinen voima ja kyky, vaan Jumalan armo ja hänen voimallinen sanansa!

8. Kristuksen palvelijat eivät voi muuta odottaakaan kuin ahdistuksia (Joh 16:33). Tämän Paavalikin oli saanut kokea, mutta hänen vihamiehensä eivät voineet hänelle mitään. Vaikka näyttikin siltä, että hän oli joka puolelta ahdingossa, sittenkin oli aina olemassa jokin ulospääsytie. Tässä ja seuraavassa jakeessa käytetyt ilmaisut kuvaavat toisaalta Paavalin heikkoutta ja toisaalta Jumalan voimaa, joka pystyi pitämään hänet pystyssä. Jokainen ilmaisu voi tuoda mieleen areenalla käydyn kamppailun tai muun taistelun. Paavalia ei saatu milloinkaan ahdistetuksi luovutusmielialaan saakka.

9. Vaikka Jumala sallikin ihmisten "vainota" Paavalia, hän ei "hylännyt" apostoliaan. Paavali ei koskaan joutunut jäämään vainoojiensa armoille. Paavali ei joutunut ainoastaan vihamiestensä vainoamaksi, nämä jopa "kukistivat" hänet "maahan". He eivät kuitenkaan "tuhonneet" häntä. Kun näytti siltä, että he olivat saaneet hänet kokonaan käsiinsä, Jumala vapautti hänet. Tämä tapahtui niin usein ja niin toivottomissa tilanteissa, että oli täysin selvää, että hän pääsi vapaaksi Jumalan voiman avulla. Yksikään ihminen ei olisi voinut omalla voimallaan pelastua niin monista toivottomista tilanteista. Paavalin elämälle olivat ominaisia alituiset kärsimykset ja vaikeudet.

10. Apostoli oli koko ajan elävänä esimerkkinä Jeesuksen kärsimyksistä. Häntä kohdeltiin samalla tavalla kuin Jeesusta, häntä halveksittiin, pilkattiin, pahoinpideltiin. Hän sai nähdä nälkää, kärsiä janoa jaolla alituisessa kuolemanvaarassa. Minne hän vain tulikin, juutalaisten tai pakanoiden joukkoon, hän sai saman kohtelun kuin hänen Mestarinsa. Gal 6:17:ssä käytetään toista ilmausta samasta asiasta. Sana "ruumiissamme" ilmaisee, että apostoli tarkoittaa ulkonaisia kärsimyksiä ja koetuksia.

11. Tässä on selitys siihen, mistä hän on juuri puhunut. Paavali kärsi "Jeesuksen tähden". Hän oli ikään kuin kuolemaan tuomittu (1 Kor 4:9). Juuri ennen tämän kirjeen kirjoittamista Paavali oli kokenut vainoa tai koettelemuksia, jotka olivat olleet niin hirvittäviä, että hän oli vain odottanut kuolemaa (1:8 ss.). "Liha" kuvaa heikkoutta ja kuolevaisuutta. Itsessään Paavali oli hyvin heikko, mutta Kristuksessa hän kesti kaiken eteensä tulevan.

12. Tätä ei ole sanottu ironisesti, kuten koko kappale osoittaa. Hän viittaa eri näkökohtiin korinttolaisten saamassa kristityn kutsumuksessa. Se, että hän oli apostoli, johti tietenkin kärsimiseen Kristuksen tähden. Korinttolaiset elivät kokonaan toisissa olosuhteissa. Heidän kaupungissaan oli melko rauhallista eikä uskovia vainottu, kuten monilla muilla paikkakunnilla. Koska hänen kärsimyksensä osoittivat myös sen voiman, jonka Kristus oli hänelle antanut, niistä tuli elämän lähde niille uskoville, joita hän palveli.

13. Paavali pystyi suorittamaan tehtävänsä uskollisesti loppuun saakka (3:6; 4:1,5) vaikeimpienkin kärsimysten läpi, koska hänellä oli se varmuus, josta puhutaan Ps 116:10:ssä. Hän tiesi, että Kristuksen ylösnousemus oli takeena hänenkin ylösnousemisestaan. Kärsimyksiä ja vainoja oli niin paljon ja ne olivat niin ankaria, että inhimillisesti ajatellen ne olisivat voineet viedä hänet epätoivoon, mutta hän luotti kaikessa Jumalaan. Sama Henki, joka valoi uskoa Daavidiin, vaikutti nyt Paavalissa.

14. Tässä on kysymys kirjaimellisesta ylösnousemuksesta, ei vain vapautumisesta vaaroista ja koettelemuksista. Paavali ilmoittaa nyt edellisessä jakeessa mainitsemansa luottamuksen syyn. Hän jatkoi evankeliumin julistamista kaikesta vastustuksesta huolimatta, sillä hän tiesi pääsevänsä osalliseksi kuolleitten ylösnousemuksesta. Tämä oli asia, jonka hän tiesi ja jota kenenkään kristityn ei tarvitse epäillä, nimittäin sitä, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista. Mutta tietoisuus ulottui vielä pitemmälle. Paavali tiesi tulevansa itsekin herätetyksi, Kristuksen "kautta" ja Kristuksen "kanssa", 1 Kor 15:22; Kol 3:3,4; 1 Tess 5:10.

15. Kärsimyksen hän kesti korinttolaisten pelastumiseksi, mutta lopullinen tulos koitui Jumalan kunniaksi. Kaikella, mitä hän koki, aivan omilla henkilökohtaisilla kokemuksillakin, oli sama päämäärä. Paavali toivoo, että armo tulisi erityisen runsaana esiin hänen koettelemustensa ja kieltäymystensä välityksellä. Näin moni saisi aihetta kiittää Jumalaa. Mitä useammat ihmiset saisivat oppia tuntemaan Jumalan armon Paavalin julistamasta evankeliumista, sitä moninkertaisempi olisi kiitos ja sitä suuremman kunnian Jumala saisi.

SIVUN ALKUUN 

©2019 SALASANA - suntuubi.com